Kerta kaikkiaan, mikä joogapäivä. Kävin Joogakoulu Shantissa Marian Prana Flow-tunnilla ensimmäistä kertaa. Vihdoin. Tunti oli omaan joogatottumukseeni suhteellisen rauhallinen, eikä vaatinut suurta atleettisuutta. Mikä on ihan hyvä asia välillä. Joogasta on kehittynyt suosittu liikuntamuoto ja sen kautta myös joogaharjoituksesta haetaan eri asioita ja sitä varten tarjonta on suorastaan räjähtänyt käsiin, eikä kahta samanlaista tuntia juurikaan ole. Lihasvoimaan ja venyvyyteen keskittyvien tuntien lomassa kannattaa aina välillä käydä rauhallisemmilla tunneilla, jolloin voi keskittyä taas siihen olennaiseen – oma kehon tuntemuksiin, hengitykseen, hetkessä elämiseen ja ajatusten rauhoittamiseen. Henkisyyttä tuskin joogatunnista voi poistaa ja tuntuukin siltä, että tämän päivän harjoituksen jälkeen on taas mukavampi mennä haastavammallekin tunnille, kun on palannut ns. ”juurille”.
Jooga on hieno asia. Koskaan ei ole valmis ja aina on jotain tavoiteltavaa. Yhden asanan aikana pitää muistaa monta eri asiaa. Tärkeimpänä ehkä se, että muistaa olla itselleen armelias ja kuunnella, mitä sisin sanoo. Jokainen harjoitus on omansa, omanlaisella energialla ja voimavaroilla. Tämän muistisäännön toteuttamiseen ei tarvitse olla mikään ituhippijoogi, tarvitset vain halun tuntea itsesi paremmin. Joogatunnille ei kannata lähteä repimään, sen olen itsekin oppinut. Innostunut kyllä saa olla! Asana tulee, kun sitä jaksaa harjoitella. Sitä varten on ne kaikki valmistavat versiot lopullisesta asanasta.
Lähden kohta tuuraamaan Esportille hot flown ja hot joogan. Ensimmäisistä tuntisuunnitelmista on päästy jo muutamassa viikossa aika pitkälle, ideoita pulppuaa sitä mukaa, kun käy itse harjoittelemassa. Tämänkin aamun tunti tulee näkymään flowssa 🙂
Loppuun Kristan toivomia kuvia minusta itsestäni. Kyseessä on Kathryn Budigin parin viikon takainen käsitasapaino- ja inversioworkshop. Kyynärpäät meni ruville, mutta opinpahan tästä lähtien jakamaan painoa tasaisemmin käsivarsille 😀
Kinkelikonkeli ja intialaiset dingdongkellot vaan teille
R
